pilotit

Pilotit

1. Idealiike
2. Innovointi virtuaalisessa ympäristössä
3. Kulttuuriportaali Oulun seudulle
4. Mediaportaali
5. Miitti
6. Creative Collaboration
7. MeTaL-maisteriohjelma
8. Pohjois-Suomen media-alan koulutusselvitys
9. Media- ja sisältöliiketoiminnan toimialatutkimus
10. Käsikirjoittajakoulutusohjelma
11. Käsiteet koetukselle-verkkokurssi
12. Content production at the University of Oulu Website

1. Idealiikkeen roadshow starttasi Oulusta

VTT:n idealiike ja Oulun yliopiston CreaM-projekti järjestivät
ideointitapahtuman Oulun Yliopiston Saalastinsalissa 11. huhtikuuta.
Osallistujat olivat suurimmaksi osaksi opiskelijoita, mutta myös
yliopiston henkilökuntaa oli mukana.

Kuutisenkymmentä osallistujaa ideoi mobiilisovelluksia. Tarkoitus oli
tuottaa lyhyitä käyttötilanteen kuvauksia sovelluksista, joista olisi
arjessa hyötyä. Aihealueena oli vapaa-aika ja harrastukset.

Ensin oli ideoitava yksin viisitoista mobiili-ideaa, sitten neljän
hengen ryhmissä jaettiin omat ideat ja keksittiin lisää.
Tavoitteena ryhmissä oli saada kokoon 100 ideaa, ja sen saavuttaneiden
kesken arvottiin kolme 300 euron arvoista lahjakorttia Viestimaahan.
Kaikki saivat kuitenkin vapaavalintaisesti lipun vappubileisiin tai
elokuvateatteri Stariin.

Informaatikko Kaisu Claron mukaan ideoiminen oli hauskaa. Motivaatio
osallistumiseen löytyi omasta työstä: "Tulin
lähinnä sen takia, että järjestän töissä ideointia ja halusin nähdä,
miten tällainen prosessi organisoidaan."

"Aluksi ideoita tuli helposti, mutta jossain vaiheessa sitä hyytyi ja
vasta hulluttelun kautta tuli uusia ideoita", kuvailee ideoinnin
polkua Jani Uusitalo, prosessitekniikan opiskelija.

Idealiikkeen kiertueen ensimmäinen päivä tuotti lukuisia lennokkaita
ideoita, kuten kengänpohjan tunnistin kännykkään; tekosyytietokanta,
joka katsoo tilanteeseen sopivan tekosyyn ja välittää sen
asianosaiselle sekä puolison mielentilan tunnistin. Mukana olivat myös
aina esiin tulevat parkkimaksu-, alkometri- ja vedonlyöntisovellukset.

Seuraavaksi idealiike suuntasi Lappiin pitämään ideatyöpajoja
peruskoululaisille.

Teksti:Pirkka Åman, kuva:Juha Kronqvist

VTT:n Idealiike haastaa suomalaiset innovaatiotalkoisiin kertomaan, kuinka he voisivat hyödyntää mobiiliteknologiaa arkielämässään. Tavoitteena on kerätä 35 000 uutta jokapäiväistä elämää helpottavaa mobiilisovellusta. Maamme innovaatio-osaamista aktivoidaan mm. yliopistokaupunkeja kiertävällä roadshowlla, joka käynnistyy Oulusta 11.4. Yhteistyössä Oulun yliopiston lisäksi ovat muun muassa Helsingin Kauppakorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Tampereen Teknillinen opisto ja Lapin yliopisto.

Kampanjallaan VTT haluaa kiinnittää erityistä huomiota suomalaiseen innovaatio-osaamiseen, joka on elinehto menestyvän elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Keskustelun innovaatioympäristöistä ja -järjestelmistä onkin muutettava konkreettisiksi hankkeiksi, joilla kansallista innovaatiotoimintaa voidaan aktivoida kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Idealiike etsintäkuuluttaa tavallisten ihmisten oivalluksia tilanteista, joissa mobiiliteknologiaa voisi hyödyntää uudella tavalla. Lähes jokaiselle meistä on joskus juolahtanut mieleen jokin tilanne tai palvelu, jonka esimerkiksi sopiva kännykkäsovellus muuttaisi mielekkäämmäksi ja yksinkertaisemmaksi. Millaisille mobiilipalveluille sinulla olisi käyttöä?

Korkeakoulukaupunkeja kiertävän kuukauden mittaisen roadshown lisäksi kevään 2006 mittaan järjestetään useita pienempiä työpajoja, joihin on kutsuttu eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä teemalla vauvasta vaariin.

Idealiikkeen tilaisuuksissa käsiteltäviä aihepiirejä ovat mm. perhe ja ystävät, hyvinvointi, ostokset ja palvelut, matkailu, liikenne, asuminen sekä kulttuuri ja koulutus. Kampanjan aikana kerätyt ideat julkaistaan 22.5.2006 Open Innovation -periaatteen mukaisesti kaikille avoimessa Ideapankissa.

2. Innovointi virtuaalisessa ympäristössä – tulevaisuutta sisältöliiketoiminnan alalla?

Tiina Tuominen, Innovation Management Institute / TKK

Kyky innovoida on nykyään tunnistettu monilla aloilla erittäin tärkeäksi tekijäksi kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Samalla innovaation käsite on useimmissa yhteyksissä vakiintunut kattamaan radikaalien teknologisten murrosten lisäksi myös pienemmät kehitysaskeleet, jotka voivat teknisten uudistusten sijaan kohdistua myös palvelukonsepteihin, prosesseihin, toimintatapoihin ja organisoitumismuotoihin. Nykyistä innovaatioymmärrystä kuvaa myös se, ettei innovaation useinkaan ajatella tapahtuvan yksittäisten, lahjakkaiden yksilöiden toimesta; usein ne syntyvät hyvin monimutkaisissa vuorovaikutussuhteissa organisaation sisäisten ja ulkoisten toimijoiden kohdatessa. Innovaatiotoiminnan sosiaalinen puoli on herättänyt enenevässä määrin kiinnostusta innovoivien tiimien toimintaan ja tuotekehitysprojekteissa tapahtuvaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja uuden tiedon luomiseen.

Konkreettisimmillaan tiimien tukeminen on johtanut erilaisten ryhmän ongelmanratkaisua tukevien työpajamenetelmien syntymiseen. Innovaatiotyöpajakonseptit (innovation workshopit) pyrkivät muodostamaan erilaisille ryhmille optimaalisesti innovointia tukevan ympäristön kiinnittämällä huomiota muun muassa toimintaprosessiin, innovointia tukeviin ryhmätyömenetelmiin, ympäristöön sekä sosiaalisten prosessien ja vuorovaikutuksen tukemiseen (Virkkala 1994; VanGundy 1987; McFadzean 1998). Pohjana konsepteille on usein luovaan ongelmanratkaisuun liittyvä tutkimus, jonka uranuurtajia on Buffalon yliopiston tutkijat, mm. Alex Osborne, joka on jo 60-luvulla kehittänyt myöhemmin useita variaatioita saaneet luovan ongelmanratkaisun mallin ja brainstorming-ideointitekniikan.

Uutena ilmiönä ryhmien tukemisessa ovat nykytekniikan mahdollistamat virtuaaliset konseptit, jotka ryhmä voi kokoontua innovoimaan etäyhteyksin sellaisissakin tilanteissa, joissa tapaaminen samassa tilassa on haasteellista järjestää (Andres 2002; mm. Attaran & Attaran 2002). Suomessa virtuaalisia innovaatiotyöpajamalleja kehittelee poikkitieteellinen toimijaryhmä, johon kuuluvat Oulun yliopiston CreaM-projekti, A Head Network, Mindcom ja CA Competence Audit. Ryhmä suunnittelee virtuaalisten työpajojen konseptointia sisältötuotannon innovointitoiminnan tarpeisiin. Konseptin keskeisenä näkökulmana on tukea innovointia siirtämällä prosessin aikana tapahtuvia toimintoja osittain verkkoympäristöön, jossa innovoijat voivat järjestää aivoriihityöskentelyn tyyppisiä sessioita, käynnistää keskusteluita ja saada reaaliaikaisesti tukea toiminnalleen.

Lähtökohtana tämän konseptin rakentamiselle on ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja kohtaamisten monimuotoisuuden tunnistaminen ja tämän monimuotoisuuden tukeminen innovatiivisuuden lisäämiseksi. Konseptin taustalla on ajatus siitä, että innovatiivisuutta voitaisiin parhaiten edistää tarjoamalla innovoijille mahdollisuus keskinäiseen (poikkitieteelliseen) vuorovaikutukseen, tutorointiin ja muiden tukipalveluiden käyttämiseen sekä fyysisessä että virtuaalisessa ympäristössä. Toisena tausta-ajatuksena on tarjota mahdollisuus keskusteluihin tai palveluiden hyödyntämiseen reaaliaikaiseen heti tarpeen tai idean syntyessä ja kehittyessä eteenpäin. Siten virtuaaliympäristön hyödyntäminen voi nopeuttaa merkittävästi uusien ideoiden työstämistä.

CreaM-projektin, A Head Networkin, Mindcomin ja CA Competence Auditin suunnittelemassa toimintamallissa pyritään mahdollistamaan sekä tiettyyn tilanteeseen tai ideaan liittyvä kehittämistyö että innovaatioiden sattumanvaraisen syntyminen erilaisten toimijoiden kohtaamisissa ja keskusteluissa. Virtuaalinen ympäristö ei myöskään rajoitu tietyn tyyppisten innovaatioiden kehittelyyn; esimerkkejä mahdollisista sovelluskohteista ovat uusien prosessien suunnitteleminen, liiketoimintasuunnitelmien laatiminen, tuotekehitys, projektien tai sen osien (esim. markkinoinnin) suunnittelu tai organisaation tuottavuuden parantaminen.

Kuvatun kaltainen innovaatiotoimintaa tukeva virtuaaliympäristö voi toimijoiden mukaan rakentua tietyn alan, asian tai organisaation ympärille. Sisältöliiketoiminnan ympärille rakennetussa innovaatioympäristössä tavoitteena on yhdistää sisällöllinen, teknologinen, liiketoiminnallinen, juridinen, markkinoinnillinen ja luovien prosessien johtamiseen liittyvä asiantuntemus innovaatioiden luomiseksi, tunnistamiseksi ja kehittämiseksi. Tämän mahdollistamiseksi virtuaaliseen ympäristöön voidaan rakentaa erityyppisiä tietokantoja ja vuorovaikutuksen muotoja riippuen osallistujien tarpeista. Lähestymistapa voi soveltua esimerkiksi seuraavanlaisiin tilanteisiin:
· Yhteisö, organisaatio tai ryhmä haluaa ideoida ja kehittää tiettyä ideaa eteenpäin. Tällöin käyttäjinä voivat olla vakiintuneet, esimerkiksi tietyn yrityksen sisäiset tuotekehitysryhmät tai niin sanotut hot groupit, joissa kootaan yhteen poikkitieteellisen edustus innovatiivisia henkilöitä ratkaisemaan annettu ongelma.
· Uusia ideoita omaavat yksilöt haluavat tietoa, tukea ja sparrausta ideoiden kehittelyyn asiantuntijayhteisöltä.

Suunnitteilla olevaan virtuaaliseen innovaatioympäristöön on siten mahdollista sisällyttää sekä yleisiä sivustoja kaikille asiasta/yrityksestä/toimialasta kiinnostuneille että yksityisiä sivustoja, jotka ovat tarkemmin rajattujen ryhmien käytössä. Avoimessa osuudessa ”yleisö” voi ladata itseään kiinnostavia asiaan liittyviä dokumentteja ja esittää ideoita aiheeseen liittyen. Portaaliin on mahdollista myös rakentaa tila, jossa ideoita omaavat henkilöt voivat kysyä asiantuntijoilta mieltään askarruttavia kysymyksiä ja saada sparrausapua ja tietoa esimerkiksi patentointiin liittyen heti, kun tarve tiedolle syntyy (ns. kansalaispaja, Flea Market). Ajatuksena on, että portaali on avoinna jatkuvasti, ja se voi sisältää asiantuntijoita ja innovoijia maailmanlaajuisesti.

Tietyn ryhmän käytössä olevilla sivustoilla voidaan esimerkiksi työpajatyöskentelynä kehittää tiettyä ideaa eteenpäin yksilöllisesti suunnitellun prosessin mukaisesti. Näitä yksittäisten ryhmien käytössä olevia pajoja voi olla samassa portaalissa useita, jopa satoja. Ryhmän sivustolla voi olla yhtä aikaa koko ryhmä tai vain muutama henkilö, ja ympäristö mahdollistaa mm. ideointisessioiden pitämisen, yksilötyöskentelyn ja kaiken prosessissa kerätyn tiedon tallentamisen tietokantaan. Ryhmän toimintaa voidaan ohjata ja vaiheistaa tilanteeseen soveltuvan innovaatioprosessimallin mukaisesti. Innovaatiot eivät useinkaan etene lineaarisen, ennalta suunnitellun prosessikaavion mukaisesti, vaan prosessin tulee noudattaa tilanteen tarpeita. Kuitenkin prosessi voidaan suunnitella siten, että ryhmä toimii pääasiassa tietyn, aktiivisena olevan vaiheen parissa tietyn aikataulun mukaisesti. Työpajatyöskentelyn tukena voidaan lisäksi soveltaa eri vaiheisiin soveltuvia (luovan ongelmanratkaisun) menetelmiä.

Keihäänkärkitoimialaksi suunnitteluvaiheessa olevalle konseptille sisältöliiketoiminta soveltuu innovatiivisena ja nopeasti muuttuvana luovana toimialana hyvin. Konseptia suunnittelevan ryhmä ei kuitenkaan jatkossa rajoittaisi konseptin käyttöä pelkästään sisältöliiketoiminnan aloille, vaan samaa konseptia aiotaan myöhemmin soveltaa useissa erilaisissa yhteyksissä.

Virtuaalisten ympäristöjen haasteena on usein ollut aidon vuorovaikutuksen synnyttäminen. Vaikka tässäkään kuvatun konseptin tarkoituksena ei ole kaiken kasvokkain tapahtuvan kommunikaation korvaaminen, virtuaalisen innovaatioympäristön mahdollisuuksia tukee havainto verkkoympäristön muuttumisesta enenevässä määrin sosiaalisen vuorovaikutuksen areenaksi. Tässä valossa on helppo uskoa, että etenkin verkon yli tapahtuvaan kommunikaatioon tottuneita nuoria työntekijöitä houkuttelevilla toimialoilla virtuaalinen innovaatioympäristö voi muodostua merkittäväksi apuvälineeksi nopeuttaen uusien ideoiden syntymistä ja kehittelyä.

Lähteet:

Haastattelu 20.1.2006: Jari Koskinen (A Head Network), Sanna Karkulehto (Oulun yliopiston taideaineiden ja antropologian laitos / CreaM-hanke), Juha Lång (Mindcom) ja Heimo Langinvainio (CA Compentencies Audit)

Andres, H.P., 2002. A comparison of face-to-face and virtual software development teams. Team Performance Management Vol. 8, iss. 1/2, s. 39–48.

Attaran, M. ja Attaran, S. (2002) Collaborative computing technology: the hot new managing tool. Team Performance Management ,Vol. 8 iss. 1/2 s. 20

McFadzean, E. (1998a) Enhancing creative thinking within organisations. Management Decision, Vol. 36, iss. 5, s. 309-315.

VanGundy, A.B. (1987) Creative Problem-Solving: A Guide for Trainers and Management. Quorum Books, New York.

Virkkala, V., 1994. Luova ongelmanratkaisu: tiedon hankinta ja yhdistely toimiviksi kokonaisuuksiksi. Insinööritieto Oy, Helsinki. ISBN 952-90-5699-0

3. KULTTUURIPORTAALI OULUN SEUDULLE

CreaM on ollut mukana jakamassa asiantuntijuutta ja käynnistämässä alueellista kulttuuriportaalihanketta. Kulttuuriportaali tulee olemaan netissä toimiva, Oulun seudun kulttuuritoiminnasta, -kohteista ja -tapahtumista tiedottava palvelukokonaisuus. Se sisältää kulttuurialan tietokantoja, tarjoaa laadukkaita ja attraktiivisia kulttuurisia sisältöjä ja verkottaa kulttuurialan toimijoita. Kulttuuriportaali on tiedotus- ja rekrytointikanava sekä näyttävä ikkuna Oulun seudun kulttuuriin. Kulttuuriportaali palvelee Oulun seudun asukkaita, matkailijoita ja kulttuuritoimijoita. Palvelun rakentamisessa huomioidaan mobiilipalvelujen kehittäminen ja liittäminen portaaliin.

Hanketta ryhtyi valmistelemaan vuoden 2006 alusta lähtien epävirallinen työryhmä, johon kuuluvat Ilmari Leppihalmeen lisäksi tiedottaja Marjatta Savolainen Oulun kaupungin kulttuuriasiankeskuksesta, projektitutkija ja suunnittelija Leena Viitanen (CreaM/Kotu) sekä opiskelija Anni Kokko OAMK:sta (Kokko on tehnyt projektityönään verkossa toimivan kulttuurikalenteri-palvelun konseptisuunnitelman). Työryhmä kokoontui keväällä 2006 miltei viikottain.

Työryhmä tapasi kevään mittaan eri yhteistyötahoja, ja laati esiselvityksen, joka toimi pohjana keskustelulle 9.5.2006 Oulun taidemuseolla pidetyssä Kulttuuriportaali nyt -seminaarissa. Laajapohjaisen tilaisuuden tarkoituksena oli avata keskustelu yhteisen strategian rakentamiseksi, resurssien yhdistämiseksi ja sisältöyhteistyön kehittämiseksi. Iltapäivän aikana kartoitettiin alustavasti osallistujien toiveita ja ideoita portaalin sisällöiksi ja palveluiksi.

Kulttuuriportaali nyt -seminaarin osallistujien yhteinen toteamus oli, että tälläinen palvelumuoto on tarpeellinen ja toteuttamiseen tarvitaan monien toimijoiden työpanosta. Kulttuuriportaalin tarjoamien monipuolisten sisältöjen rakentamiseksi on löydettävä ja luotava uusia yhteistyömalleja eri toimijoiden välille. Portaalin palvelukokonaisuuden onnistumiselle tärkeiksi nähtiin laaja ja moniportainen asiakkuus, käyttäjien motivaatioihin eläytyminen, interaktiivisuus, luotettavuus ja laadukkuus, monipuolinen markkinointi sekä hankkeen jatkon organisointi projektirahoituksen päätyttyä.

Kulttuuriportaalin rakentamista ja edelleen kehittelyä varten päätettiin muodostaa pienempi ryhmä ideoimaan ja kehittämään hanketta. Ryhmän työskentelyyn osallistuvat esiselvitystyön tehneiden (Anni Kokko, Ilmari Leppihalme, Marjatta Savolainen, Leena Viitanen) lisäksi Oulu11-hankkeen projektipäällikkö Petri Sirviö, Oulun ammattikorkeakoulun viestintäyksikön Mobiuz-hankkeen projektipäällikkö Tapani Launonen, Oulu Innovationin MediaForumin ohjelmajohtaja Pasi Kalliokoski, TaitoOulu400/Kuntalaisportaali -hankkeesta projektikoordinaattori Marko Arffman sekä Oulun yliopiston CreaM-hanke. Sittemmin jäseneksi on liittynyt myös Helena Pikkarainen kaupungin Innovaatiot ja markkinointi -ryhmästä. Ohjelmakoordinaattori Sari Hyvärinen on konsultoinut ryhmää säännöllisesti.

Lisätietoa:

Portaalin verkostoa

Kulttuuriportaali.nyt

Muuta:

4. Mediaportaali

Media Forumin ja OAMK:n kanssa on lähdetty edistämään alueen mediaportaalin sisällöllistä rakentamista. OAMK:n opiskelija tekee tilaustyönä hankkeelle selvityksen sisältöliiketoimialan käsitteistöstä ja kartoittaa tämän pohjalta alueen yritykset.

5. Miitti

CreaM hanke järjesti yhteistyössä Media forumin, Ouu11-hankkeen, Advance Mobile Oulu-konferenssin (AMO), Poemin, Oulu Innovationin ja NFFC:n kanssa ensimmäisen Miitin (media- ja it-alan iltatapahtuma) 26.4. 45 Specialissa. Koko päivä oli tapahtumantäyteinen. Päivällä OAMK:ssa järjestettiin AMO-konferenssi, joka kokosi mobiilialan huiput Ouluun 26.-27.4.2006. Ohjelmassa lähestyttiin käyttäjien tavoittamisen, sisällön ja sovellusten jakelun sekä mobiiliin tietoturvan
lähitulevaisuutta (www.oamk.fi/amo)

Konferenssin jälkeen Raksilan jäähallissa pelattiin kulttuurikiekkoa Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeen hyväksi. Ainaisen vastakkainasettelun purkamiseksi hörhöt (SISU, SisältöSuomi) sai vastaansa TEHOn (TechnologyHouse). Tällä kertaa teknologia keräsi pisteet kotiin numeroin 4-1.

SISU-TEHO, Pauliina Hujanen/NFFC

Ottelun jälkeen teknologian, sisällön ja kulttuurin toimijoita kutsuttiin illanviettoon, jossa teemana oli kulttuuri, kiekko ja kansainvälisyys. Vieraita paikalle saapui yli 90. Ohjelman mukaisesti illan avasi toimitusjohtaja Jukka Klemettilä, Oulu Innovation. Seuraavaksi kuultiin jääkiekko-ottelun tulokset tuoreeltaan sekä joukkueiden kootut selitykset. SISU:n vahvistus Jali Wahlsten puhui aiheesta Best Practises kulttuurin, yritysten ja ilmiöiden kansainvälistymiseen – Näkökulma Lontoosta . Kokemuksiaan median ja urheilun välisestä suhteesta kertoi Harri Kampman. Lopussa sana oli vapaa, ja puheenvuoron käyttivät VTT:n teknologiajohtaja Jussi Paakkari ja mediatutkija Sam Inkinen.Tilaisuuden juonsi Petri Sirviö, Media Forum ja Oulu11-hanke.

Kuvia Miitistä:

Jussi Paakkari/VTT, Sam Inkinen/CreaM, vieraita

6. Creative Collaboration

CreaM järjesti 16.3. yhteistyössä kasvatustieteiden tiedekunnan koulutusteknologian tutkimusyksikön kanssa V-LAB-tutkijaseminaarin teemalla "Creative Collaboration". Seminaari on osa seminaarisarjaa, jossa saatetaan eri tutkijaryhmiä yhteen eri teema-alueiden ympäriltä..

Esitykset:Johanna Bluemink: "Shared understanding in collaboration" - miten
yhteinen ymmärrys syntyy?

Juha Kronqvist: Creative Campus - yliopisto innovaatioympäristönä Hanna Järvenoja: "Yksin, yhdessä vai jaetusti - mikä yhteisöllisessä
oppimisessa motivoi"?

Jari Koskinen: Tiiviin verkostoitumisen hyödyt liiketoiminnassa ja kokeellisissa projekteissa

7. Media- ja taidealojen liiketoimintaosaaminen (MeTaL) -maisteriohjelma

CreaM -projekti on mukana suunnittelemassa monitieteistä luovien toimialojen koulutustarpeeseen vastaavaa Media- ja taidealojen
liiketoimintaosaaminen (MeTaL) -maisteriohjelmaa.

Suomi on korkean teknologian, mutta matalan lisäarvon maa. Monien talousennusteiden mukaan sisällöntuotanto ja sisältöliiketoiminta
ovat nousemassa ICT-alalla yhä vahvemmin informaatio- ja telekommunikaatioteknologian kehittämisen rinnalle.
Sisältöliiketoiminta sijoittuu kulttuurin, teknologian ja liiketoiminnan rajapinnoille. Niinpä sisältötoimialan kehittäminen
vaatii osaajia, jotka hallitsevat teknologian ja sisällöt laaja- alaisesti, ymmärtävät kehitettävien palvelujen ja tuotteiden kaupallistamisen mahdollisuudet sekä kykenevät monia tieteitä yhdistävään tutkimukseen. Neljän tiedekunnan ja kahden yliopiston
yhteistyönä toteutettavaksi suunniteltu Media- ja taidealojen liiketoimintaosaaminen -maisteriohjelma vastaa näihin haasteisiin.

Media- ja taidealojen (ns. luovat toimialat) osaamistarveselvityksissä ja ennakoin neissa (mm. Raittila, Olin&Stenvall-Virtanen 2006) on havaittu puutteita erityisesti niiden liiketoiminnan ymmärtämisen, johtamisen, tutkimuksen ja kansainvälistymisen alueilla. Työelämässä tarvitaan niin taiteelliseen ilmaisuun ja liiketalouteen kuin tekniseen osaamiseen paneutuneita sekä yhteiskun nallisesti laaja-alaisia substanssiosaajia. Alan tutkimukselta on toivottu tiiviimpiä kytköksiä elinkeinoelämään ja koulutukseen sekä monitieteisen,
sisältöliiketoimintaan keskittyvän tutkimusperustan kokoamista. Edellä mainitut asiat ovat tulleet esille sekä valtakunnallisissa
selvityksissä, että maisteriohjelman suunnittelun tueksi tehdyissä Pohjois-Suomen yrityskyselyissä (mm. Pärkkä, Osma, Berg,
Heikkinen&Sjöman 2003).Näitä puutteita korjataan maisteriohjelmassa yhdistämällä taiteellinen, viestinnällinen ja teknologinen osaaminen liiketoiminnalliseen ja kansainvälistymiskehitykseen liittyvään osaamiseen. Tehtävänä on media- ja taide-aloilla toimivien
ammattilaisten pätevyyden sekä tutkimuksellisten ja yhteiskunnallisten valmiuksien vahvistaminen akateemisella koulutuksella. Koulutuksen järjestäminen yliopisto tasolla turvaa myös alan monitieteisen tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen eteenpäin
viemisen. Koulutusta on ollut suunnittelemassa monitieteinen ja alainen ryhmä osaajia ICT:n, median, viestinnän, taiteen ja
markkinoinnin aloilta.

Valmistuneet opiskelijat sijoittuvat aiemman kokemuksensa, koulutustaustansa, suuntautumisensa ja pääaineensa perusteella
sisältötoimialan osaamista vaativiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja -tehtäviin, yrittäjiksi ja alan yritysten esimiestehtä viin.
Valmistuneet voivat myös toimia erikoisasiantuntijoina, konsultteina, kouluttajina tai opettajina korkeakouluissa ja oppilaitoksissa
(edellyttää lisäksi pedagogista pätevyyttä) sekä julkisen hallinnon ja julkishallinnollisten organisaatioiden virkamiehinä tai esi miestehtävissä. Lisäksi koulutus antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

8. Pohjois-Suomen media-alan koulutusselvitys

Koulutusselvityksen tavoitteena oli kartoittaa opettajien näkemykset opetuksen ja sitä kautta osaamisen kehittämisen painopistealueista eri oppilaitoksissa. Tutkimuksessa kartoitettiin myös media-alan opettajuuteen liittyviä asioita monelta kannalta ja vastaukset antavat mielenkiintoisen aineiston myös tästä aihekokonaisuudesta. Kyselyn kohteena olivat kaikki koulutusasteet, paitsi peruskoulu ja lukio. Kysely lähetettiin 134 opettajalle, joista kyselyyn vastasi 84 opettajaa. Vastausprosentti on 62,6, joka on erittäin hyvä, sillä web-kyselyiden vastausprosentti ei juuri koskaan ylitä 50 prosenttia. Vastausprosentin perusteella voidaan sanoa, että kysely antaa luotettavan kuvan pohjoissuomalaisten opettajien käsityksistä tutkimuksessa kysytyistä asioista.
Kyselytutkimuksen lähtökohtana oli tarve nähdä kokonaisuutena ja tarkasti pohjoissuomalainen media-alan koulutus, sen painopisteet alan osaamisen kehittäjänä. Kyselyssä saatua tietoa on verrattu valtakunnallisen Viestintäalan ammattikuvat ja koulutustarpeet –projektissa työnantajille tehtyyn kyselyyn alan osaamistarpeiden kehityksestä viiden seuraavan vuoden tähtäimellä.
Raporttia selvityksestä täydennetään vielä syksyllä 2006 oppilaitosten profiloinnilla, jolla pyritään ilmaisemaan se, millaisia osaajia eri oppilaitoksista tulee työmarkkinoille. Tämä tieto välitetään alan yrityksille. Raporttia täydentämään on myös valmistumassa Annukka Tihisen pro gradu tutkielma Pohjois-Suomen yliopistoissa toteutetuista sisältöalan maisteriohjelmista vuoden loppuun mennessä. Raportti on tarkoitus luovuttaa opetusministeriölle vuoden lopussa yhdessä toimialaselvityksen kanssa.

9. Media- ja sisältöliiketoiminnan toimialatutkimus

Tutkimus aloitettiin keväällä 2006 haastattelututkimuksena, jossa kohteena ovat alan kärkiyritykset. Haastattelut on tehnyt Pirkka Åman ja työtä täydennetään lokakuun loppuun mennessä siten, että haastattelut saadaan n. 15 yritykseltä. Syksyn aikana on myös laadittu koko yrityskenttään suuntautuvan nettikyselyn kyselylomake ja perkattu yritysrekisteriä yhteistyössä yliopiston V-LABin projektipäällikön ja Media Forum ohjelmajohtajan kanssa. Yritysrekisterin ajantasaistamisessa on ollut mukana myös Anne-Mari Laitala, joka tekee aiheesta lopputyötä Oulun ammattikorkeakoululle. Nettikysely toteutetaan Wepropol-pohjaisena lokakuun alussa. Ohjelma laatii itse tilastot kyselyaineistosta ja ne ovat siis toteutuksen jälkeen välittömästi käytössä. Kyselytuloksia käyttävät Media Forum, Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu alan kehittämistoimien ja koulutuksen suunnittelussa. Lisäksi aineisto on myös muiden alueiden ja valtakunnallisten kehittäjätahojen käytettävissä. Kyselyssä pyritään selvittämään paitsi yritysten nykytilaa ja osaamistarpeita myös luovan toimialan erityispiirteitä. Lisäksi tehdään oma rinnakkaiskysely softa-firmoille rajapintojen hahmottamiseksi sisältöliiketoiminnan suuntaan.

10. Käsikirjoittajakoulutusohjelma

Leena Viitanen/CreaM on johtanut valtakunnallisen suunnittelukonsortion työtä digitaaliseen mediaan keskittyvän Käsikirjoittajakoulutusohjelman laatimisessa. Opetussuunnitelma on pääpiirteiltään valmis ja sen tekemiseen ovat osallistuneet edustajat Taideteollisesta korkeakoulusta, Ylen draamatuotannoista, Oulun seudun ammattikorkeakoulusta, Oulun kaupungilta, POEMista ja Oulun yliopistolta. Ohjelma on valtakunnallisesti ainutlaatuinen, sillä se antaa yleisten käsikirjoittajavalmiuksien lisäksi valmiudet myös vuorovaikutteisen digi-median käsikirjoittamiseen ja ohjelmien konseptisuunnitteluun. Leena Viitanen on tehnyt työn osaksi Oulun yliopiston koulutus- ja tutkimuspalveluiden ja osaksi CreaMin palveluksessa osa-aikaisena työnä molemmissa. Suunnitelma hankkeistetaan koulutus- ja tutkimuspalveluiden toimesta valtakunnalliseen ESR-ohjelmaan vuoden loppuun mennessä.

11. Käsiteet koetukselle-verkkokurssi

Käsitteet koetukselle -verkkokurssi johdattaa sisältöliiketoiminta-alaan sen avainkäsitteiden koettelun ja problematisoinnin kautta. Kurssia voidaan tulevaisuudessa käyttää sisältöliiketoiminta-alan asiantuntijakoulutuksessa. Kurssilla pyritään edistämään opiskelijoiden välistä verkottumista ja yhteistoimintaa. Opiskelijat tuottavat itse merkittävän osan kurssin sisällöstä ja tuovat oman alansa substanssiosaamista jaettavaksi kurssilla. Suunnittelen kurssin sisältöjä ja rakennetta syksyn mittaan, ja kurssimateriaali on valmis vuoden 2006 loppuun mennessä, jonka jälkeen se voidaan siirtää Optima-oppimisympäristöön. Kurssin tavoitteita ovat muun muassa 1) Käsitekriittisyys (opiskelijalla on hallussaan metodisia työkaluja sovellettavaksi alan käsitteiden kriittiseen arviointiin) 2) Diskurssisensitiivisyys ja silloittaminen (opiskelija on tietoinen alan käsitteiden erilaisista käyttötavoista eri konteksteissa – tällä tähdätään ymmärtävään ja tulkitsevaan asenteeseen, jota tarvitaan rakennettaessa eri toimijoiden välistä yhteistyötä luovissa prosesseissa) 3) Opitun soveltaminen käytännössä (kurssin tehtävät) 4) Käsitteiden kytkeminen yhteiskunnalliseen muutokseen (Opiskelija kykenee suhteuttamaan alan sanastoja ja retoriikkoja osaksi laajempia kulttuurisia puhetapoja – niitä muutosdiskursseja, jotka ympäröivät globalisoituvan, dematerialisoituvan, markkinoituvan, medioituvan ja digitalisoituvan kulttuurin murrosta yleensä).

12. Content production at the University of Oulu Website

Oulun yliopiston Sisältötuotantoraportti 2:n päämäärät:

1) Raportti kartoittaa Oulun yliopistossa tehtävää opetus-, tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä yritysyhteistyötä sellaisilla sisältötuotannon, teknologian sovellusten ja ihmisen yhteisöllisen toiminnan alueilla kuten digitaalinen media ja viestintä, hyvinvointiteknologia, koulutusteknologia jne. Raportin tehtävänä on tiedottaa sisältötuotannosta ja sitä sivuavasta opetus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta koko yliopiston tasolla. Raportti tuottaa tietoa esimerkiksi päätöksenteon, suunnittelun ja yhteistyömahdollisuuksien kartoittamisen avuksi.

2) Raportti on myös koko yliopiston ja alan tutkimusta sekä toimintaa tekevien yksiköiden markkinointiviestintää. Multimediamuotoista raporttia voi jakaa yhteistyötahoille ja demonstroida V-LABissa ja Content production at University of Oulu -websaitilla. Sivustosta voi suunnitella kehittyvän ja jatkuvasti päivitettävän ikkunan OY:ssa tapahtuvaan sisältötuotantoon.

Taustaksi

Aiemmin, vuonna 2004 tehty ensimmäinen SITU-raportti käsitteli muun muassa sisältötuotantoa ja sitä tukevia palveluita Oulun yliopistossa sekä antoi suosituksia toimenpiteiksi.

Uusi raportti päivittää ja täydentää ensimmäistä. Jatkoraportti on laajempi, yksityiskohtaisempi ja konkreettisempi. Se sisältää esimerkkejä Oulun yliopistossa toteutettavasta sisältötuotannosta ja sitä sivuavasta toiminnasta valmiiden tuotteiden, demojen ja konseptien muodossa. Siten se on myös markkinointiviestintää ja rakentaa mielikuvaa Oulun yliopistosta dynaamisena ja innovatiivisena korkeakouluna ei vain teknologian, vaan myös sisältötuotannon ja teknologian sovellusten alalla. Raporttia varten haastatellaan yliopiston keskeisiä toimijoita edellä luetelluilla aloilla. Raportti julkaistaan multimediamuodossa ja mahdollisesti myös paperiversiona.

Raportin valmistelee VTM, projektisuunnittelija Pirkka Åman syksen 2006 aikana, yhdessä CreaM-projektin muun henkilöstön kanssa. CreaM-projektin tavoitteena on suunnitella sisältöliiketoiminnan luovien prosessien johtamiskoulutusta sekä saattaa yhteen teknologia- ja liiketoimintaosaajia ja sisältötuottajia.